keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Kaksi kanasoppaa

Äskeisessä postauksessa oli puhe kanakeitoista ja tässä ne tulevat, inspiraationa lastenruoka, siis se purkkimömmö. Yksivuotias pitää kovasti molemmista versioista, kaveriksi vain keko raejuustoa ja nokkamukiin maitoa, niin annos häviää alta aikayksikön ja äiti on hyvin iloinen.

Molemmissa keitoissa on samat perusaineet, eli:
- rasia broilerin filesuikaleita
- kolmasosa pussi pastaa (meillä Torinon tummaa pätkäspagettia)
- 1pss keittojuureksia
- sulatejuustoa (sitä "Putinia"), tomaattiversioon pari ruokalusikkaan, toiseen reilusti enemmän, tyyliin puoli pakettia
- mausteita oman mieltymyksen mukaan (esim. mustapippuri, cayenne, chili)
- vehnäjauhoa, jos haluat sakeampaa soppaa kuten minä

Tomaattinen keitto vaatii lisäkseen:
- 1tlk tomaattimurskaa + puoli tölkkiä vettä
- persiljaa (tuore tai kuivattu)
- ripaus sokeria
- paprikajauhetta

Paista broiskut tilkassa öljyä, ei tarvitse olla aivan läpikypsiä. Heitä broiskut kattilaan, lisää tomaattimurska, vesi, keittojuurekset ja pasta, sekä sokeri. Odota että kasvikset sulavat ja pasta on hieman kypsynyt, lisää sitten sulatejuusto ja mausta maun mukaan persiljalla ja muilla haluamillasi mausteilla. Lisää varovasti vehnäjauhoja samalla sekoittaen, keitto suurustuu tosi nopeasti. Tarkista maku ja tarjoile.

Toinen versio taas menee näin:
- loraus ruokakermaa
- vajaa litra vettä
- pari kasvisliemikuutiota
- pikku pussi maissia
- currya

Keitä vesi, lisää broiskut ja liemikuutiot, perään kasvikset ja pasta. Anna hetki kiehua itsekseen välillä sekoittaen, niin että kana on kypsynyt ja pastakaan ei ole ihan raakaa. Lisää sulatejuusto ja mausteet, sekoittele hyvin. Lisää tähänkin ne jauhot varoen ja sekoita koko ajan. Tarkista maku ja tarjoile

Kaksi hyvin yksinkertaista ja helppoa keittoa, sopivia tähän flunssakauteen. Pysykää terveinä!

Kasvislasagne lihattomalle lokakuulle

Meille on rantautunut syysflunssa. Pärsk. Siksi kanasoppa on porissut liedellä ja perheen kaksi vaivaista ovat saaneet helpotusta oloonsa. Emme varsinaisesti vietä lihatonta lokakuuta, mutta oli hauska kokeilla uusia sävellyksiä.

Aloitetaan kuitenkin lasagnella, joka menee suurinpiirtein näin:

- 1 kesäkurpitsa
- pari porkkanaa
- sipuli
- 1 paprika
- 1 pkt maustamatonta tofua (Alpro)
- 1tlk tomaattimurskaa + n. puoli tölkkiä vettä
- sulatejuustoa
- mausteita oman maun mukaan (chili, oregano, cayenne, mustapippuri..)
- ripaus sokeria

Tofun marinadi:
- loraus öljyä
- soijaa
- chilijauhetta
- cayennepippuria

Juustokastike:
- 1l punaista maitoa
- valkopippuria
- juustoraastetta (puolet cheddaria)
- öljyä reilusti
- vehnäjauhoja n.4rkl

Lasagnelevyjä, päälle juustoraastetta

Pilko tofu pieniksi paloiksi ja laita pussiin, lisää marinadin osaset ja sekoittele hyvin. Anna maustua jääkaapissa mieluimmin seuraavaan päivään.

Pese ja kuori/perkaa porkkanat, kesäkurpitsa sekä paprika, kuori sipuli. Pilko pienehköiksi paloiksi. Freesaa kovuusjärjestyksessä pannulla öljytilkassa. Lisää sekaan tofu ja mausta hiukan.

Kaada pannun sisältö kattilaan, lisää tomaattimurska ja vesi, sekoittele. Ripauta sekaan sokeri ja kahmaise mukaan sulatejuustoa. Itse käytin ns. Putinjuustoa, eli noin puolikkaan pienestä leviterasiasta, suunnilleen 4rkl. Maistele ja lisää juustoa varoen, jos epäröit. Lisää mausteita ja kun maku on kohdallaan (saa olla himppasen tulista jopa), siirrä kattila syrjään sisältöineen.

Ota esille toinen kattila ja lorauta pohjalle reilusti öljyä, voikin käy. Ripottele mukaan vehnäjauho ja sekoita, älä päästä ruskistumaan! Kun rasva ja jauhot ovat tasaista tahnaa, kaada mukaan maito koko ajan sekoittaen, lisää hetken päästä juustoraastetta vähän kerrallaan. Kastikkeen ei ole tarkoitus kiehua kunnolla, joten ole tarkkana ja sekoita huolella pohjaa myöten. Rakenteen tulee olla melkoisen paksua, melkein kuin löysähköä puuroa.

Kokoaminen aloitetaan tomaattikastikkeella, ensin uunivuoan pohjan peitoksi tomaattisoosia, perään loraus valkokastiketta ja peitetään levyillä. Näin edetään kunnes tomaattikastike on loppu, säästele siis valkokastiketta, sillä pelkästään sitä laitetaan viimeisen levykerroksen päälle ja loppusilauksena juustoraastetta, niin että koko komeus peittyy. Paista noin 45-60min 200 asteessa, laita tarvittaessa kansi/folio päälle, jos pinta tummuu liian nopeasti.

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Kasvistäytteiset paprikat

Huhuu pitkästä aikaa! Nyt on vegeruuan paikka.

Bongasin ohjeen Suussasulavaa rakkautta-blogista, apuna oli ystävämme Google.
Näin se käy:

4lle
Tarvitset:
4 isoa paprikaa
1 sipuli
1 porkkana
puolikas kesäkurpitsa (tai yksi pieni)
3 rkl ruokaöljyä
1 pkt (250g) sulatejuustoa
1,5 dl couscousia (tai kuskusia, mitenkä vain)
1,5dl kiehuvaa vettä
päälle juustoraastetta
suolaa
pippuria

Leikkaa paprikoista hatut pois, älä heitä menemään, ja siivoa roippeet sisuksista. Laita hatuttomat paprikat mikroon kypsymään noin vartiksi ja tehoa 750W. Itsellä oli hiukan pienempiä paprikoita, joten vajaa kymmenen minuuttia riitti, tehoa oli 800W.

Valmista täyte. Kaada couscous lämpöä kestävään kulhoon, perään kiehuva vesi, johon on lisätty ripaus suolaa. Laita kansi kulhon päälle ja jätä tekeytymään. Kuori porkkana ja sipuli. Pilko paprikoiden hatut ja sipuli, raasta porkkanat ja kesäkurpitsa. Kuullota kasviksia öljyssä sen aikaa, että sipuli kuullottuu. Lisää sulatejuusto, anna sen sulaa joukkoon ja viimeisenä couscous sekä mausteet, sekoittele reippaasti. Tarkista maku. Valuta paprikoista vedet pois, jos sitä on ilmestynyt mikrotuksen aikana.

Asettele paprikat uunivuokaan ja täytä ne, pari lusikkaa toimii hyvin. Ripottele päälle juustoraaste. Paista 225 asteessa noin vartti, kyttääminen suositeltavaa. Nimim. melkein kärtsäsi ja siksi jäi kuvat ottamatta.

lauantai 21. kesäkuuta 2014

Keskikesän herkkuja, raparperipiirakka ja mascarponekerma kirsikoilla

Aah nam! Pihalla komeileva raparperipensas on parina kesänä jäänyt rauhaan, mutta tänä vuonnapa iskin sitä Victorinoxilla (hiton hyviä veitsiä muuten) ja leivoin piirakkaa. Stockan herkussa pyöriessä mukaan tarttui kaikenlaista, kuten tuoreita kirsikoita, joita alkujaan piti nauttia sellaisenaan, mutta mielikuvitus iski jälleen. Tässäpä nämä, aloitetaan piirakalla.

Pohja:
150 g voita
1 dl sokeria
1 kananmuna
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Täyte:
n. 400 g raparperia
1 prk rahkaa
1 dl sokeria
2 kananmunaa
1 tl vaniljasokeria

Vaahdota voi ja sokeri, lisää muna voimakkaasti vatkaten. Sekoita kuivat aineet ensin keskenään ja sitten sokerivoimunamössöön vähän kerrallaan. Painele voideltuun vuokaan tasaisesti (ja menetä hermosi, kuten minä. Murotaikinat eivät vieläkään ole ystäviäni).

Kuori ja huuhtele raparperit, pilko ja heitä vuokaan pohjan päälle tasaiseksi kerrokseksi. Sekoita täytteen muut aineet tasaiseksi seokseksi ja kaada raparperien päälle, yllättäen tasainen kerros on toivottava.

Paista 175 asteessa noin 35 minuuttia.

Tarjoa vaikkapa mainitun mascarponekerman kanssa, eli pikkuinen purkki kermaa vatkataan kovaksi vaahdoksi, sekaan purkki mascarponea ja sekoita lisää. Lisänä käytin noin 200g kirsikoita, joista luonnollisesti oli napsittu kivet pois ja hyvä olisi myös pilkkoa ne mokomat, sitten vaan kerman kanssa sekaisin, piirakan päälle ja ääntä kohti!

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Juhlallista elämää

Hei pitkästä aikaa!
Lapsenhoito on vienyt aikaa keittiösotkemiselta, mutta linjoilla ollaan. Viime viikonloppuna meillä vietettiin yhdistettyjä 1-vuotissynttäreitä ja valmistujaisia, vaikka vierasmäärä koki viime hetkillä karsintaa, kun ystävämme norovirus päätti kaataa läheisiä potemaan, harmi. Mutta juhlat on saatu pidettyä ja tarjolla oli:
- Kanapastasalaattia (sen ohje on nimiäistarjoilupostauksessa)
- Voileipäkakkua
- Karjalanpiirakoita ja suolakeksejä sekä levitteitä
- Porkkana-paprikapiirakkaa (Kinuskikissan Pupun porkkanasipulipiirakkaa mukaillen)
- Sipsejä (mieheni halusi näitä!)
- Keksikimara (eli ihan julmetun montaa sorttia pikkuleipiä)
- Kuivakakkua
- Täytekakkua
Juomina oli perinteiset kahvit, teet ja limsat sekä kuohuvaa.

Voileipäkakku oli elämäni ensimmäinen itsenäisesti väkerretty tuotos.
Katsoin hiukan vinkkejä Kinuskikissan sivustolta, loput improvisoin sitä mukaa kun tein kakkua ja tuskailin mihin olen taas sotkeutunut.

Ohje puhtaasti perstuntumalla, jotensakin näin:

- vajaa 1,5pkt paahtoleipää (Vaasan Iso monivilja)
- maitoa kostutukseen
- n.400g savukinkkua, osa silvottuna pieneksi (jätä osa koskematta ja käytä koristeluun)
- 1 paprika hienoksi silputtuna
- 2 pientä maustekurkkua silputtuna
- purkki creme fraichea
- majoneesia
- vajaa 3 purkkia tuorejuustoa, ruohosipuli ja maustamaton (Philadelphia)
Koristeluun:
- muutama kirsikkatomaatti ja viinirypäle
- persiljaa, herneenversoja, hieman juustoraastetta, kurkkua

Tee ensin täyte, sekoita ruohosipulituorejuusto ja creme fraiche keskenään, lisää sitten silputut maustekurkut, paprika ja kinkku, sekoita. Poista leivistä reunat ja lado alustalle haluamaasi muotoon, kostuta maidolla ja levitä täytettä päälle, toista niin kauan kuin täytettä riittää. Laita yöksi jääkaappiin kelmuissa ja kevyt paino päälle. Seuraavana päivänä sekoita kuorrute, eli creme fraichea, majoneesia ja maustamatonta tuorejuustoa, maistele välillä ja lisää creme fraichea ja etenkin majoneesia vähän kerrallaan. Kun koostumus on sopiva, levitä kakun päälle tasaiseksi kerrokseksi, koristele haluamallasi tavalla ja näkemyksellä. Lisään oman tekeleeni kuvan myöhemmin.

Täytekakku fuskattiin. Eli käytin valmista pohjaa, kun omatekoinen epäonnistui surkeasti.
Täytteenä oli Ikean appelsiini-seljahilloa ja mascarponekermaa, eli yksinkertaisesti kovaksi vaahdotettuun kermaan sekoitin rasian mascarponea, sitä riitti kuorrutukseenkin. Kostutuksena Sodastreamin seljalimsaa lantrattuna vedellä. Muuten kuorrutuksessa käytin perinteisesti kermaa, koristeena strösseleitä, muutama viinirypäle (mies kehui niiden sopivan täytteiden kanssa hyvin) ja megafuskuna lapsen valitsema kakkukuva. Ne muuten sitkistyvät jos kakku ei mene kerralla vieraiden suihin tai kakku joutuu odottamaan syöjiään. Ei ehkä ensi vuonna, jos voin suinkin välttyä, niin kätevä kuin se onkin. Mutta kakku oli hyvää ja antoi ideoita tulevaan, ehdottomasti pelleilen mascarponen kanssa toistamiseen!



keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Heipparallaa!

Pahoittelen pitkää taukoa taas kerran, yllättäen tulee tehtyä ruuat niin perstuntumalla ja aina niitä samoja, eikä kuvista tietoakaan. Lupaan yrittää ryhdistäytyä. Tässä kuvattomina versioina pari uusinta kokeilua.

Kanasalaattia Caesaria mukaillen:

1 pkt broilerin filesuikaleita tai sisäfilettä
currya, chiliä. paprikaa, loraus sitruunamehua ja öljyä paistamiseen

1 pienehkö ruukkusalaatti
1 kartanonsalaatti (Järvikylä) tai muuta haluamaasi vihreää
puolikas paketti babypinaattia
1 pieni ruukku rucolaa
2 tomaattia
1 paprika
puolikas kurkku
n. 100g parmesania lastuina, myös pecorino ymv käyvät
pari kourallista cashewpähkinöitä
puolikas rasia tummia viinirypäleitä

Paista ensin kanat öljyssä, lorauta päälle sitruunamehua ja mausta. Laita sivuun jäähtymään, jos käytit sisäfileitä, paloittele ne.

Pese ja pilko (ja perkaa) vihannekset, revi salaatti. Sekoita koko hoito kulhossa, heittele päälle rypäleet, pähkinät, juusto ja kanat. Tarjoile caesarkastikkeen kanssa. Helppoa ja hemmetin hyvää.

Toinen juustopläjäys tulee tässä,
Kanaa, halloumia ja paprikaa chilikermassa:

1pkt broilerin filesuikaleita
öljyä paistamiseen
loraus sitruunamehua
1 pkt halloumia
1 paprika
puolikas rasia chilituorejuustoa
2 pientä chiliä
1 prk ruokakermaa
vettä ja vehnäjauhoa suurustamiseen oman maun mukaan!

Pese, perkaa ja pilko paprika, sekä chili. Silppua chili melko pieneksi, suosittelen käyttämään kertakäyttökäsineitä chilin kanssa. Kuutioi halloumi.

Kuumenna öljy pannussa ja lisää ensin kanat ja lorauta hetken päästä perään sitruunamehu.
Lisää chili ja halloumi, pyörittele hetki. Lisää paprika. Suurusta vedellä ja vehnäjauholla, suhde vapaa.

Kuopaise päälle tuorejuusto, sekoita ja kerma perään, tarkista maku ja mausta tarvittaessa haluamallasi mausteilla, itse en laittanut mitään. Anna hetki muhia ja tarjoile vaikkapa pastan kanssa.